Sijoittaminen

Sijoittaminen on tärkein eläkevakuutuksesi. Suomen väestö vanhenee hurjaa vauhtia ja työikäisten osuus koko väestöstä pienenee niin nopeasti, että on ihan aiheellista kysyä, voidaanko 40 vuoden päästä enää edes maksaa eläkkeitä kaikille. Siksi elämäsi tärkein päätös on se, että otat itse vastuun omasta tulevaisuudestasi ja aloitat säästämään ja sijoittamaan tulevaisuutta varten jo tänään.

Sijoittamiseen, ja nimenomaan osakesijoittamiseen, liittyy paljon harhaluuloja. Asia käsitetään usein vaaralliseksi ja monimutkaiseksi toiminnaksi, jossa vain jo valmiiksi rikkaat keinottelijat voivat rikastua ja tavallinen ihminen jää yleensä jalkoihin. Sen lisäksi yleinen harhakäsitys on se, että osakesijoitamisen aloittaminen vaatii valtavan määrän pääomaa. Tästä syystä pankit usein tarjoavatkin asiakkaalle erilaisia salkunhoitopalveluita tai aktiivisesti hoidettuja sijoitusrahastoja.

Valitettavasti nämä salkunhoitajat tai aktiiviset sijoitusrahastot eivät kuitenkaan koskaan tuota melkein mitään lisäarvoa asiakkaalle, vaan ovat ainoastaan tuottoisia lähinnä pankille itselleen. Monet rahoitusalan ihmiset vertaavatkin usein salkunhoitajia tikkaa heittäviksi apinoiksi. Tämä johtuu siitä, että tutkimusten mukaan aktiivisten sijoitusrahastojen osakepoiminta johtaa hyvin usein samaan lopputulokseen, kuin mihin olisi päässyt poimimalla osakkeet satunnaisesti.

Aktiivinen osakesijoittaminen vs. passiivinen indeksisijoittaminen

Todellisuudessa fiksu ja kustannustehokas osakesijoittaminen on kaikkea muuta kuin vaikeaa ja kallista. Aloittaminen ei vaadi suurta pääomaa, vaan itseasiassa voit aloittaa tehokkaan osakesäästämisen jo 15 eurolla kuukaudessa.

Kun puhun aktiivisesta osakerahastosta, niin tarkoitan sellaista osakerahastoa, jonka salkunhoitaja pyrkii aktiivisesti veivaamaan salkun osakesisältöä ja ottamaan näkemystä markkinoiden tilanteesta. Tällä veivaamisella rahastonhoitaja pyrkii samaan parempaa tuottoa verrattuna siihe, kuin mitä oltaisiin saatu aikaan, jos rahat sijoitettaisiin tasaisesti kaikkiin pörssin osakkeiisiin. Eli oltaisiin siis annettu apinan heittää tarpeeksi monta tikkaa.

Tällaista osakejoukkoa, joka käsittää kaikki tietyn pörssin (esimerkiksi Helsingin pörssin) osakkeet, kutsutaan käsitteellä indeksi. Indeksi yleensä kuvaa siis pörssin tai osakemarkkinoiden keskiarvoa. Toki indeksi voidaan myös laajemmin käsittää viiteryhmäksi osakkeita, jotka on valittu tuohon ryhmään jollain tietyllä mitattavissa olevalla periaatteella. Tässä kirjoituksessa tarkoitan kuitenkin indeksillä yleisindeksiä, joka kuvaa siis käytännössä markkinoiden keskiarvoa.

Passiivinen indeksisijoittaminen on yleensä paras vaihtoehto

Kun puhutaan passiivisesta indeksisijoittamisesta, niin tarkoitetaan sijoittamista indeksirahastoon. Indeksirahasto on siis rahasto, jonka sisältö on muodostettu jonkin pörssi-indeksin mukaisesti. Vaikkapa OMXH25 -indeksi sisältää 25 Helsingin pörssin suurinta yhtiötä ja näin ollen kyseisen indeksin kuvaa aika tarkasti Suomen osakemarkkinoiden keskiarvoa. Yhdysvalloissa taas yksi tunnetuimmista indekseistä on S&P 500 -indeksi, joka sisältää USA:n 500 suurinta pörssiyhtiötä.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa osakemarkkinoiden keskimääräinen vuosituotto on viimeisen 210 vuoden aikana ollut 6,6 % inflaation jälkeen eli ennen inflaatiota noin 9%. Tämä lukuarvo on Pennsylvanian yliopiston rahoituksen professorin Jeremy Siegelin laskema tuotto aikaväliltä 1802-2012. Tulokset on esitetty rahoitusalan perusteoksessa Stocks For The Long Run

Vaikka historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta, niin 6,6 % on siis paras arvaus keskimääräisestä vuosituotosta jonka saat, jos teet kuukausittain sijoituksia johonkin indeksirahastoon seuraavan 50 vuoden ajan. Esimerkiksi jos sijoitat 200 euroa kuukaudessa passiiviseen indeksirahastoon 50 vuoden ajan, niin 6,6 % keskimääräisellä vuosituotolla sinulla on 50 vuoden jälkeen 940 000 euron kokoinen potti. Jos et usko, niin voit laskea kyseisen tuoton vaikka itse tällä korkoa korolle laskurilla. Huomaa syöttää lukuarvoksi 600 kuukautta eli 50 vuotta.

Edellisessä laskelmassa on siis huomioitu inflaatio eli 50 vuoden päästä sinulla olisi oikeasti noin 2 miljoonan euron kokoinen potti. Inflaation takia sen ostovoima vastaa 50 vuoden päästä kuitenkin "vain" 940 000 euroa nykyrahassa.

Aktiivisesta rahastosta ei yleensä kannata maksaa

Valitettavan usein aktiivisen rahaston hallinnointipalkkio on hyvin korkea, jopa useita prosentteja vuodessa. Sen sijaan passiivisessa indeksirahastossa kulut ovat hyvin pienet, yleensä 0-0,3 % vuodessa. Muutamankin prosenttiyksikön ero kuluissa aiheuttaa aivan valtavan eron tuottoihin pitkässä juoksussa. Sen lisäksi akateemiset tutkimukset osoittavat, että valtaosa aktiivisista rahastoista häviää passiivisesti hoidetuille indeksirahastoille tuotoissa. Rahoitusalalla päteekin aika ristiriitainen sääntö: Maksa vähemmän, saat enemmän. 

Kaiken tämän lisäksi valtaosalla aktiivisesti hoidetuista rahastoista ei ole edes edellytyksiä poiketa vertailuindeksistä, sillä rahastojen sisältö itseasiassa hyvin usein muistuttaa pitkälti indeksin sisältöä. Tällaisessa tilanteessa puhutaan piiloindeksoinnista, eli rahasto on kuluiltaan aktiivinen rahasto, mutta todellisuudessa muistuttaa lähinnä piiloindeksirahastoa. Varsinkin Suomessa valtaosa aktiivisista rahastoista on tutkimusten mukaan itse asiassa piiloindeksirahastoja. Suomalaiset rahastosäästäjät maksavat siis hyvin usein aivan turhan korkeita kuluja rahastosijoituksistaan.

Piiloindeksointia voidaankin sanoa aika yksiselitteisesti huijaukseksi. Tosin se on ainakin toistaiseksi laillinen sellainen.

Kaikki aktiiviset rahastot eivät tietenkään ole aivan luokattomia, mutta ongelmaksi muodostuu se, miten löydät hyvän aktiivisen rahaston. Tavallinen ihminen tuskin ymmärtää erilaisista sijoitusstrategioista tuon taivaallista, joten paras vaihtoehto on sijoittaa suoraan mahdollisimman matalakuluiseen passiiviseen indeksirahastoon.

Kuukausisäästäminen on tehokkain keino indeksisijoittamiseen

Edes ammattilainen ei osaa sanoa, mihin suuntaan osakemarkkinat liikkuvat huomenna. Vielä vähemmän siihen kykenee tavallinen tallaaja, joten siksi ei kannata missään nimessä sijoittaa isoja summia kerralla, vaan ajallisesti hajauttaen esimerkiksi kuukausittain kuukausisäästämisen muodossa. Tällöin et tule sijoittaneeksi juuri ennen markkinoiden romahdusta, vaan tasaisesti joka kuukausi. Silloin markkinoiden kurssiheilunnan merkitys pitkässä juoksussa katoaa olemattomiin.

Esimerkiksi Nordnet tarjoaa mahdollisuuden kuukausisäästää indeksirahastoihin täysin kuluttomasti alimillaan 15 eurolla kuukaudessa ilman mitään sitovia sopimuksia. Kuluttomasti tarkoittaa siis sitä, että et maksa rahastomerkintöjen tekemisestä mitään välityspalkkioita, vaan ainoastaan rahaston hallinnointipalkkiota, joka on passiivisesti hoidettujen indeksirahastojen kohdalla yleensä 0-0,3 % vuodessa. Nordnet tarjoaa myös täysin kuluttomia Superrahastoja, jotka ovat pohjoismaisiin indekseihin sijoittavia indeksirahastoja. Näissä ei ole siis mitään kuluja, ei merkintäpalkkioita eikä hallinnointipalkkioita. Muista kuin suomalaisista Superrahastoista menee kuitenkin hyvin pieni valuutanvaihtokulu.

Itse olen ollut Nordnetin asiakas jo useita vuosia ja minulla on lähinnä vain positiivisia kokemuksia heistä. Olen sijoittaja-asiakkaana useissa muissakin pankeissa, mutta koen, että Nordnet on tavalliselle säästäjälle helpoin ja fiksuin vaihtoehto aloittaa sijoittaminen. Tilin avaaminen Nordnetiin on ilmaista ja käy helposti verkkopankkitunnuksilla. Avaa tili Nordnetiin.

Tähän väliin haluan tuoda esille sen, että saan Nordnetin suosittelusta pienen komission itselleni. Tämä ei kuitenkaan missään tilanteessa kustanna sinulle mitään ylimääräistä ja tilin avaaminen Nordnetiin on aina täysin ilmaista. Nordnet ei myöskään peri mitään säilytysmaksuja tai muitakaan kuukausi - tai vuosimaksuja. En suosittele Nordnetia tuon komission takia, vaan siksi, että heidän toiminta on oikeasti fiksua ja läpinäkyvää. Asiakkaalle suositellaan aina ensisijaisesti sellaisia tuotteita, jotka ovat järkeviä nimenomaan asiakkaan kannalta - Ei sellaisia tuotteita, jotka tuottavat pankille eniten rahaa. Suosittelen tässä blogissa vain sellaisia tuotteita/palveluita, joista minulla on itselläni kokemusta. Lisää tietoa tuotteiden suositteluun liittyen löydät vastuuvapauslausekkeesta.

Toki Nordnetista löytyy kritisoitavaakin. Jos olet esimerkiksi aktiivinen osakesijoittaja ja teet suoria osakesijoituksia ulkomaisiin pörsseihin, niin Nordnetin välityskulut on ehkä hieman turhan korkeat. Nordnet on paras vaihtoehto kuitenkin suomalaiselle sijoittajalle, joka sijoittaa lähinnä suomalaisiin osakkeisiin tai sitten indeksirahastoihin esimerkiksi kuukausisäästämisen muodossa.

Opi lisää indeksisijoittamisesta!

Minulla on Omista ja vaurastu -niminen sijoitusblogi, jossa olen käsitellyt myös indeksisijoittamista moneen otteeseen. En siis ala kirjoittamaan samaa sisältöä uudestaan, vaan suosittelen lämpimästi tutustumaan aiheeseen tarkemmin ensimmäisen blogini kautta. Kannattaa esimerkiksi tutustua lyhyeen oppaaseen indeksisijoittamisesta tai kirjoitukseeni passiivisesta indeksisijoittamisesta.

Kysyä saa ja pitää. Voit esittää minulle kysymyksiä joko tämän tekstin kommenttikenttään, ottamalla minuun yhteyttä tai voit jättää kommentteja sijoitusblogiini. En saa antaa suoraa sijoitusneuvontaa, eli kysymyksiin vastatessa joudun menettelmään vastuuvapauslausekkeen rajoissa. Annan kuitenkin rehellisen mielipiteeni asioista ja autan parhaani mukaan.

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *